HUHUU!

Parin kuukauden hiljasuus täällä blogin puolella takana. Tää kevät on ollu ihan hirveetä hullunmyllyä. Tällanenki ihminen joka tarttee välillä sitä omaa aikaa ja vapaata ni on joutunu tottumaan siihen et himas kerkee vaan nukkumaan. Mä tiesin jo alkukeväästä et toukokuusta tulee todennäkösesti aika hektinen mut en aatellu et oikeesti näinki "paha". Mul oli tos kuukaus sitten what to do listalla about miljoona asiaa: valmistujaiset (kutsut, tarjoilu, mekko, nauha lakkiin), kämppä (mistä uus asunto, pakkaus, muuttoapu, raha), työt ja sit johonki väliin vielä kaverit. Mä en yleensä stressaa mistään mut nyt on pakko myöntää et on ollu välil niin hukassa et miettii miten jotku jaksaa päivittäin ravata paikasta toiseen.

Tällä hetkellä asiat alkaa olemaan semi järjestyksessä. Mä sain yksiön johon muutan 2 viikon päästä, oon pakannu suurimman osan kamoista, muuttoapuaki sain koulukavereilta, työkuviot on selkeemmät ku koskaan, valmistujaisiin liittyvät jutut lukuunottamat mekkoa on ok...ja mekkokin on tulossa postissa, tai no kaks..katotaan kumpi on parempi :D Mutta anyway voiton puolella ruvetaan olemaan. Sit ku mun muutto on ohi niin huokasen helpotuksesta et selvisin tästäki hullunmyllystä ja totuttelen siihen sit et kesäkuu näyttää kalenterissa aika tyhjälle.

kuva: weheartit.com

Seuraavaks pitäiski sit miettiä vähän sisustusta mun pikku yksiöön...tosin se on kyl ehk kivointa hommaa päästä kiertelee ikeaan :) Ihanaa et saa ite päättää sisustuksesta ja se RAUHA...ei tartte miettii ku menee himaa et onks siel hirvee sirkus päällä! Vaikka tiedos on paljon kivaa niin samalla miettii sitä et nyt tää kouluki on ohi. Kaks vuotta on menny ihan törkeen nopeesti, ei sitä ees tajuu viel kunnol miten aika vaan rientää. Mä oon onnellinen et koulu loppuu mut toisaalt samalla pitää hyvästellä mun luokkalaiset. Tottakai me tullaan näkee jatkossa mut mul ei oo ikinä käyny niin hyvä tuuri luokan kanssa kun nytten, tietenki sitä jää kaipaamaan. Kamalaa aatella et mul on enään viis päivää kouluu...VIIS PÄIVÄÄ, oikeesti? Mihin tää aika katoo? Apua! Tää on niin jännä tunne olla samaan aikaan vähän surullinen ja onnellinen.

Eilen hyvästeltiin kans meiän kämppä loppubileiden merkeissä. Oli tosi onnistuneet bileet ja kiva et ihmisiä tuli niinki paljon paikalle. Alakertalaiset tykkäs tosi hyvää mut ekaa kertaa en välittäny siitä. Ne ihmiset on tehny meiän elämisest tuol kämpäs yhtä helvettiä joten mua ei kiinnostanu eilen, eikä kyl enää muutenkaa mitä ne sielt huutelee koska lähetää tosta kämpästä  anyway pois. Oli se kyl ehkä vähän tarkotuski näpäyttää niit alakertalaisia, bassot jytäs siihen malliin et niitten korvis soi varmaan vieläkin :D Emmä ois halunnu missään vaiheessa et meiän välit alakerran asukkaisiin ois tällaset mut se niitten käytös on ollu kaikkee muuta ku kohteliasta niin ei siinä itekää jaksa hirveesti enää yrittää. Jos suoralta istumalta tuomitsee meiät idiooteiks pelkästään sen takia että ollaan nuoria niin ei oo kauheen hyvät lähtökohdat noillakaan asuu kerrostalos. No mutta mun ei tartte onneks enää välittää alakertalaisista, kahen viikon päästä pääsen omaan rauhaan ja eri osotteeseen...toivottavasti siel on vähän mukavemmat naapurit!