Haaveissa: oma koti

Aikasemmin jo kerroinki siitä kuinka haluaisin muuttaa yksin asumaan. En oo aatellu vielä ostaa asuntoa, ihan vaan vuokralle ois tarkotus. Opiskelijan budjetil ei ehk muutenkaa lähetä hirveesti asuntoja ostelee, parin vuoden pääst sit vois hommaa ikioman asunnon :) Mut anyway, tää yksin muuttaminen on pyöriny jo jonki aikaa mielessä. En oo viel asunu yksin vaik perjaattees asun nyt kyl jo mut meinaan siis et mun kaa ei asu muita. Ku muutin pois vanhempien luota tuntu oikeelta ja hyvältä ratkasulta siinä vaiheessa muutta kaverin kanssa, varmaan sen takia et se pudotus ei olis niin kova. Mä oon kuitenki asunu 4 muun ihmisen kaa suurimman osan elämästä niin olis varmaa heti ekana ollu vaikee muuttaa yksin. Meil toimi mun kämppiksen kaa ihan hyvin ne ekat viis kuukaut ja sit tuli asunnon vaihto ja kämppään tuli yks huone + yks asukas lisää. Meiän välit on pysyny hyvinä koko ajan eikä meil oo ollu oikeestaan mitää isoja riitoja. Mut sit kaikki mikä liittyy kotiin tai lähinnä siihen kodin ylläpitoon ei toimi.

Mä oon sellanen ihminen et yleensä sanon asiat suoraan mut jotenki näis asunnois ollessa oon aika monta kertaa vaan jättäny sanomat asioita ja hoitanu hommat ite. Meil kaikil kolmel on kuitenki erilaiset tyylit elää ja toiset ei niinkää välitä siitä onko koti siisti vai ei. Nyt yksin ollessa oon koittanu pitää kodin yleissiistinä ja se on ollu mukavaa vaihtelua huomata et jos kavereitaki tulee kylää ni ei tartte raivata koko kämppää vaan pieni siistiminen riittää. Haluun et kaikki tääl tuntee olonsa kotosaks eikä kellekää tuu sellasta oloa et ois palanu takas vanhempien luokse koska se ei oo omilla asumisen tarkotus. Ja mä toivon kans et se toimii vastavuorosesti muhunkin.

 

Kuva: ikea.fi

Ollaan sovittu kämppiksien kanssa et kukin hommaa omat ruokansa joka on ollu kyl tosi hyvä systeemi. Kolmeen pekkaan ollaan sit maksettu sähkö, tv lupa ja netti (vuokra tietty kans) , muut laskut kukin hoitaa ite. Nää on sellasia asioita jotka on aina toiminu mut sit tää siivous puoli on niin hakoteillä. Mä en haluu muuttaa pois sen takia et tääl ei pidetä kotia siistinä vaan sen takia et haluun sitä omaa rauhaa ja sitä et asiat hoituu sillon ku ite hoitaa ne, et on ite vastuussa kaikesta. Mulle myös yks tosi tärkee juttu on sisustus. Mä oon aina ollu hirveen kiinnostunu sisustamisesta ja haluisin edelleenki sisustusarkkitehdiks. Siks haluun et koti jossa mä asun näyttää kivalle. Mä en sano etteikö tässä ja edellisessä asunnossa olis näyttäny kivalle vaan tää sisustus on menny vähän sen mukaan et mitä tavaroita kenelläki on. Kämppis jonka kaa oon asunu alusta alkaen asu ennen yksin joten sillä oli valmiiks sohvapöydät, tv, kirjahylly, nojatuoli, senkki jne joten hirveesti valinnanvaraa ei ollu. Lisäks mun kämppis tykkää hirveesti tummista sävyistä joten kaikki sen huonekalut on tummia. Mul ei oo mitää tummaa väriä vastaan mut kyl seki jossai vaihees rupee tulee korvist ulos. Okei mun sohva on tumma mut sitä mietin kyl lähinnä tulevaisuudenki kannalt et vaalee ei hirveen pitkään näytä vaaleelle. Mut ennen kaikkee haluisin et voisin ylpeenä esitellä mun kodin ja olla ylpee siit sisustuksest mikä siel on.

Mä en tosiaan tiedä miten saan ängettyä kaikki omat tavarat johoki pikku yksiöön..pitää sit soveltaa ja urakal :D Sohvan ja sängyn mahduttaminen samaan tilaan voi tuottaa pikkasen ongelmia mut toivotaan et löytyis joku iso yksiö! Ensimmäisen hankintalistal mul on sit sellaset tavarat jotka multa puuttuu eli tv ja sohvapöytä. Lisäks haluisin harmaan nukkamaton olohuoneeseen ja pentikin lampun/lamput. Muuten mul on kyl aika hyvin kaikki muut tavarat. Eniten kyl odotan sitä et saan ton new york taulun esille, se näyttää varmaa aika mageelle yksiös :)

Kuvat: ikea.fi

Nyt tän kuun lopussa tää toinen kämppis muuttaa pois ja sen tilalle muuttaa tietenki toinen tyyppi. Mun mielest on outoo et ku tää on kuitenki ollu meiän kolmen koti ja me ollaa tehty täst oman näkönen ja meilt on yhes kerääntyny täält muistoi ni ku yks lähtee ni ei tää oo enää se sama koti. On seki kuitenki iso muutos et tulee kokonaan uus ihminen valmiisen kotiin. Ajattelin aina et asutaa täs kolmisteen vuos ja sit lähetään kukin omiin suuntiimme mut ei se ihan niin menny kuitenkaa. Harvoin ne suunnitelmat pitää loppuun saakka :)

Tässä tuli esille nyt se syy miks musta tuntuu et on mun aika lähtee nyt omilleni :) Toivottavasti selitys on tarpeeks selkee, sitä on välil vähä vaikee pukee ajatuksii sanoiks. Haluun lisätä vielä sen et oon mä kyl nauttinu asuu tääl ihan hirveesti, just näitten ihmisten kanssa :) Oon tutustunu näihin kahteen ihmiseen entistä paremmin ja tiedän et meist ei ois tullu näin läheisii ilman et oltais asuttu saman katon alla. En todellakaa kadu sitä et oon asunu kavereitten kaa ja tekisin ehdottomasti tän uudelleenki! Mun toinen kämppis sano aika osuvasti joskus, tosin pienessä tuiterissa mut kuitenki et "Me kolme ollaan vähän niinku pikku perhe. Me ollaan nähty toistemme heikkoudet ja vahvuudet, ollaan yhessä jaettu ilot ja surut ja me ollaa aina oltu toistemme tukena. "